Minusta tuntuu, että lapsena talvet olivat kylmempiä, lumisempia, aidompia, pidempiä. Oli vaikea päättää, oliko talvessa parasta luistelu, pulkanlasku, potkukelkuttelu, lumilinnojen rakentaminen vai kimalteleva hanki. Pidin jopa hiihtämisestä, vanhoilla ja leveillä puusuksilla, jotka sai suoraan omiin kenkiin kiinni.
Nyt aikuisena kauneinta ehkä on hiljainen lumisade, suuret hiutaleet ja hiljaisuus. Tai se kun pakkanen kuuraa koko maiseman. Sellaista oli Levin Immeljärvellä eräänä sunnuntaina. Pakkanen paukkui, mutta Koira ja mina nautimme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti