Aaltomaista liikettä

Kun ajattelee Alvar Aaltoa, ajatukset suuntaavat aina heti jonnekin korkealle, kuten Finlandia taloon tai Artekin huonekaluihin. Japanilaisten innostukseen suomalaistesta designista ja arkkitehtuurista. Aalto on kuitenkin monelle meistä (lapsuuden) kotien kalustoa ja vaaleaa puuta. Tavallaan arkista, mutta kuitenkin jotain suurempaa.

Miehen kotiseudulla Aalton törmää vaikka iltakävelyllä, ja äitienpäiväviikonloppuna myös opastetulla kierroksella (muulloinkin toki, tutki vaikka täältä). Ankkapurhan maisemissa, Inkeroisten ja Anjalan kartonki- ja paperitehtaiden välillä Tehtaanmäki majoitti aikanaan tehtaan työntekijöitä duunareista tehtaanjohtajiin. Sinne pyydettiin myös Aalto 1930-luvun lopulla suunnittelemaan asuntoja, jotta alueelle saatiin houkuteltua työntekijöitä. Ja edelleen alueella asuu onnekkaita ihmisiä hienossa kulttuurimaisemassa (jos tehtaanpiiput eivät vaivaa). 

"Alvar was here, 1938"

Reittimme lähti Inkeroisten kauniilta kirkolta, kiersi rannan ja Rantalinjan työnjohtajien asuntojen kautta Kelta- ja Tervalinjoille, joilla asuivat aikaanaan koneenhoitajat ja työväki. Työväki asutti myös Arava-asunnot, Inkeroisten ensimmäiset kerrostalot (joista muuten saisi arkkitehdin piirtämän asunnon pilkkahinnalla!). Koska lähes kaikissa taloissa edelleen asutaan, en ihan kaikkialla räpsinyt valokuvia, mutta Mäntyrinteelle päästessämme alkoi aurinkokin paistaa, ja kameran mielestä upeimmat asunnot saivat hieman valokuorrutetta ylleen. 

Inkeroisten kaunis jugend-kirkko, Birger Federleyn käsialaa.

Kierroksella kuljetaan ympäri Tehtaanmäkeä, missä puu- ja kivitalot, uudet ja vanhat vuorottelevat maisemaa. 

Klubitalo, edustuskäytössä.

Osa vanhoista päärakennuksista vain entisöitiin,
laajennettiin tai tuunattiin Aallon toimesta. Kuten tämä keskuskonttori.

Sisäänkäynnissä tunnistettavaa muotokieltä.
(Täytyypä käydä uudelleen köynnöshortensian kukkiessa).

Rantalinjalta löytyvät työnjohtajien asunnot. Arkkitehtuuri on selvästi Aaltoa, ja opastetun kierroksen aikana pääsee yhteen asunnoista sisään.  Tien puolelta maisema ei ole ihmeellinen, mutta toiselta puolelta laskee jyrkkä rinne Kymijoen kuohuihin. Vastarannalla kannattaa käydä kävelemässä, sieltä talot näkee lehdettömään  vuodenaikaan hyvin (ja ulkoilumaasto on myös huikea!).

En ole varma, ymmärtävätkö alueella asuvat, kuinka hienolla paikalla
ja upeissa taloissa asustavat.. Onnenpensas siitä muistuttakoon!

Täällä asuivat insinöörit.

Taloista keskimmäinen, Mäntylä, oli meille auki, koska vierailijoita ei juuri nyt ollut majoittuneena.

Sisälle tulvii valoa suurista, mutta pieniruutuisista ikkunoista.

Vaaleaa puuta, valoa, ja Artekin kalustoa; tämä on kerrassaan edustava asunto!

Mäntymäen männyt istuvat suomalaiseen arkkitehtuuriin, aivan kuin nekin olisivat paikoilleen suunnitellut..

Kevät somistaa aluetta, mutta luulen koko alueen olevan parhaimmillaan kesällä.

Äitienpäivän kunniaksi kukkivat sinisarjat koko Tehtaanmäellä.

Tehtaanmäen alue on hieman sivussa nykyisestä Inkeroisten "keskustasta", mutta sinne kannattaa silti jostain suunnasta kiivetä. Suosittelisin lähestymään aluetta joen puolelta, pääset ylittämään sen kuohut ja näet minne olet matkalla. Kymijoen rannalta nimittäin löytyy Ankkapurhan teollisuusmuseo, ja Tehtaanmäeltä myös työläismuseo Warpunen. Näistä ja muista alueen aktiviteeteista voi lukea lisää vaikkapa Nuorisokeskuksen sivuilta. Alueella kun on oleskeltu jo kivikaudelta saakka.. Jos kivikausi tai lähihistoria ei kiinnosta niin vastarannalta löytyy Anjalan kartano ja 1600-luvun historiaa. Tutkittavaa siis riittää, ihan "kotikonnuilta" taas kerran (vaikka itse olenkin itähelsinkiläinen)..!