Puutarhaunelmia

Viime päivinä on riittänyt kiihtyvässä määrin puutarhahommia. PikkuKodin pihalla on ollut viime syksyyn asti kaksi viljelylaatikkoa, jotka olivat viidessä vuodessa lahonneet sen verran, että tyhjensin ne, otin perintöraparperin talteen talvehtimaan, ja heivasin lavat kierrätykseen.

Talvi oli liian pitkä aika odotella, ja kevät sitäkin haastavampi..

Tilalle hankin tänä keväänä uudet lavakaulukset, joiden hinta on laskettu Plantsussa mukavaan kympin kappalehintaan. Niihin uudet pohjustukset, kivet ympärille (hankittu vuosia sitten kukkapenkkejä rajaamaan) ja multaa.. Muutamalla kympillä ja parin viikon esikasvatuksella saa omat yrtit, herneet ja mansikat pihalta.

Se yksi alkukeväinen ilta, kun ei vaan enää pystynyt odottamaan!

Puutarhajäte pohjille, mitään ei heitetä turhaan hukkaan!

Ja vielä vähän paikkojen suunnittelua, mansikka kukkii jo!

Ihan kuin pihan siivoamisessa, uudelleen herättämisessä ja elossa olevien kasvien hoidossa (noin 3 vuoden hoitamattoman vuoden jälkeen) ei olisi tarpeeksi, sain viimein oman viljelypalstan Hyötykasviyhdistykseltä. Palsta ei ole ihan fillarimatkan päässä, niin kuin haaveilin, mutta minkä sille voi, että "oma" pläntti maata houkuttaa.. 

Jaa, tässä ei taida pelkkä talikko enää riittää..

Entinen vuokralainen on jättänyt läjän lahoja tykötarpeita..

Maa on savinen, mutta täällähän kasvaa tuttuja..!

Ja "heinä" osoittautui pienellä tutkinnalla valkosipuliksi!

3,5 tuntia myöhemmin sipulipenkki on siivottu, lisämullattu ja kasteltu

Ja ruohosipulin olot kohentuivat myös kummasti..

Toinen pääty sai peitteen,
jos se voikukka siitä hieman pehmenisi ennen maan kääntöä..

Ja kummasti iltaisin saa puuhailla rauhassa, ja työasiat unohtuu..
Suomursukin rauhottuu ihmettelemään palstaelämää.

Ja kesäkukkia odottamaan!

Hullun hommaahan se on viljellä omat kasvikset, kukat ja yrtit, mutta minkä sitä luonnolleen mahtaa. Kovaa maata kääntäessä, rikkaruohoja nyhtäessä saa hyvän iltajumpan, multakokkareiden murentaminen, oenkin tasoitus ja multaus.. mieli rauhoittuu, aivot saavat lepoa. Linnut laulavat puiston omenapuissa, aurinko lämmittää selkää, Suomursu huokaa onnesta, maistaa vähän voikukkaa ja minä ihailen aikaansaannoksiani. Penkki kerrallaan tästä tulee vielä jotain kesänä siisti; tänä kesänä tavoitteena on vain hyvä papu- ja kesäkukkasato.. Muutamalla eurolla.

Zen